Enemmän tai vähemmän liioiteltuja tilanteita omasta elämästä sarjakuvatyyppisten ratkaisujen muodossa. Itseironiaa havaittavissa.
Hirveetä paskaa tietenkin, minä kun EN VAAN OSAA! ;)
Tämä on niin totta. Jos runosuoni aukeaa keskellä yötä, niin ainut vaihtoehto on nousta lämpimästä petistä ja pistää ajatukset paperille. Muuten näille käy samoin kuin unille, eli aamulla se inspiraatio on pelkkä hatara muisto.
Joo tätä tapahtuu. Ukko murisee vieressä kun joutuu pistämään valot päälle. Vielä kun muistaisi säilyttää sitä piirustuslehtiötä ja kynää sängyn vieressä, ettei tarttis lähteä seikkailemaan työpisteelle.
Näin kirjoitin lopputyöni pohdiskeluosan kolme ensimmäistä kappaletta. Aamulla oli vaikeuksia saada käsinkirjoitetusta tekstistä selvää, mutta samainen teksti meni miltei muokkaamattomana lopulliseen palautettuun työhön.
Äh, osuit naulan kantaan! Itse kirjoittelen tarinaa. Aina ne ideat iskee yöllä. Eikä siinä auta muu kun kirjoittaa. Ei muuten saa unta, kun tietää että aamulla ei enää kuitenkaan muista mitä oli mielessä.
just me kirjoitti 06.12.2008 - 01:59
joo... se on kumma kun keskellä yöllä tulee inspiraatioita... kun pitäisi nukkua. ei muuta kun kitara käteen ja hiljaa lauleskelemaan kun ei kolmelta yöllä viitti huutaakaan.