Enemmän tai vähemmän liioiteltuja tilanteita omasta elämästä sarjakuvatyyppisten ratkaisujen muodossa. Itseironiaa havaittavissa.
Hirveetä paskaa tietenkin, minä kun EN VAAN OSAA! ;)
Heehee, täällä sielunsisar :D Poikakaveri istu lukemassa ja mie torkuin. Sitten olin kuulemma pompannut istumaan, ottanut äijää kädestä kiinni ja julistanut riemuissani jotta "NYT MÄ LÖYSIN SEN AARREKARTAN PALASEN!" Äijä oli katsonu hölmistyneenä ja kysyny jotta mitähä. Olin vain innostuneesti mumisten menny takaisin maata :D
Jälleen yksi hyvä syy asua yksin?
Siinä olisikin liikeidea tehdä nauhuri mikä aktivoituu puheesta. Saisi yölliset houreet talteen ilman ilkkuvia välikäsiä.
Olen aikaisemminkin tsekannut tätä sun sarjisblogias, mutta nyt oli ihan pakko tulla kommentoimaan. Nauru tuntui peräti vatsanpohjassa asti, joten kiitos siitä. Sarjis piristi kovasti näin aamun alkajaisiksi. Etana, etana, näytä sarves... :-)
jnna kirjoitti 08.02.2008 - 13:14
heh.. ihana ;D teen ite ihan samaa ^^ kylläpä nauratti :D
luumu. kirjoitti 29.02.2008 - 14:32
nyt kyllä kuolin nauruun !
tämän takia joutuu kyllä pyyhkimään silmäkulmia vielä pitkään :'DDDDDD
JamCat kirjoitti 21.04.2008 - 22:48
Kihii! Tämä oli hyvä! Näen tapahtuman sieluni silmin ja kuulen kuinka totisena lautasta on etsitty ja "hermostuttu! kun toinen ei tajuu.
... liekö ratkeaminen sitten niin hyvä juttu, mutta ainakin oli hauskaa 8>
et oo ainut joka noin tekee..
Siinä olisikin liikeidea tehdä nauhuri mikä aktivoituu puheesta. Saisi yölliset houreet talteen ilman ilkkuvia välikäsiä.
tämän takia joutuu kyllä pyyhkimään silmäkulmia vielä pitkään :'DDDDDD