Enemmän tai vähemmän liioiteltuja tilanteita omasta elämästä sarjakuvatyyppisten ratkaisujen muodossa. Itseironiaa havaittavissa.
Hirveetä paskaa tietenkin, minä kun EN VAAN OSAA! ;)
Ensimmäinen askel valittamisen vähentämiseen on juuri se, että tajuaa miten turhaa se tarpeeton valittaminen onkaan. :) Itse asiassa se lienee jopa haitallista, koska sitten sitä on vain entistä kärttyisämpi. Samoin käy jos joutuu valittavan ihmisen seuraan tahtomattaan pitkäksi aikaa.
Oihh, oon niin samanlainen. Valitan aina kun on mahollista, vaikkei asialle edes voisi mitään, tai vaikka se olisi täysin turha!
Sun ilmeet näissä kuvissa on aika onnistuneen kärsiviä. :D
Heni kirjoitti 29.01.2008 - 20:03
Hoho, mä oon kans samanlainen. Inisen kaikesta mahdollisesta..
tein tän saman havainnon joskus. kaikki ennen valitti kun valitin joka asiasta (hah mikä lause). ja sit kun tajusin et miten turhaa on valittaa asioista joille ei voi mitään /joille ei aio tehdä mitään / jos ei vaan jaksa tehdä niille asioille mitään, niin oho mikä ahaa-elämys. se oli semmonen lamppu syttyi hetki. :D mut oon samaa mieltä yläpuolelle kirjoittaneen sallan kanssa. se on askel eteenpäin! :) mut pitää muistaa silti valittaa ja mutruilla välillä ettei tuu liian kiltis. psykologisedän mukaan sekään ei ole hyväksi.
Saluria kirjoitti 03.02.2008 - 00:56
JESH! En oo ainoo turhaan inisijä! Koitan vähentää, peruna kerrallaan...
Itseasiassa, minulla on niskat vähän jumissa.... :D
Niskajumeihin sun muihin huonon työergonomian mukana seuraaviin vaivoihin sen kuitenkin luulisi auttavan.
Sun ilmeet näissä kuvissa on aika onnistuneen kärsiviä. :D